tiistai 5. kesäkuuta 2012

massoista

polymeerimassa on fantastista matskua, siitä voi tehdä mitä tahansa! tajuan kyllä etten ole ehkä ihan valmis vielä mihin tahansa, mutta kun saa aikaiseksi edes jotain itselleen uutta ja haasteellista niin kyllä siinä hieman nousee rinta rottingille ja fiilis kattoon. ja kyllä se mitä tahansa sieltä vielä varmasti tulee :) Kerroin kaverille tuossa taannoin miten paljon pidän norsuista. Hän kysyi olenko jo saanut aikaan norsu-aiheisia koruja. Kun vastasin ei hän kysyi miksen. Tosiaan. Miksi en?
turkoosi jäljitelmä. tehty ohjauksen alaisena. siitä tuli mielestäni oikein onnistunut, joten kävi niinkuin yleensä kun olen tyytyväinen tekemääni koruun: en saanut pitää sitä. mutta onneksi se teki jonkun muun myös onnelliseksi :D

korvakoru galore

Mitä enemmän teen korviksia sitä vähemmän niitä itse tulen käyttäneeksi. Jotenkin outoa, mutta ehkäpä se kuuluu asiaan. Silti rakastan kaupoissa käydä läpi korvakoru-valikoimaa, en vaan enää tule ostaneeksi mitään. Tai käyttäneeksi niitä mitä mulla on. Noh. Tässä viime aikoina pakerrettua: :
and a little romance...

innostain

Rakastan tehdä kaulakoruja. Kaulakorut on mun juttu. Yes sir. On vain yksi ongelma. Uhraan aikaa ja verta ja hikeä ja muita oleellisuuksia yhteen polymeeri massa klönttiin; ja innostun ja ilahdun suuresti. Mutta kun "klöntistä" on tehty valmis riipus, on innostus on ohi. Multa puuttuu vielä kärsivällisyyttä ja järjestelmällisyyttä saattaa korut loppuun asti, tarkoittaen ripustusta helmin, punonnoin ja tarvittavin viimeistelyin. Amatöörin merkki, ei epäilystäkään. Näin ei toki käy joka kerta - mutta turhan usein, joten kotoa löytyy monia tekemiäni riipuksia joista voisi tulla upeita ja näyttäviä kokonaisuuksia jahka löytyisi joku roti niiden viimeistelyyn. Jonain päivänä vielä.